Suunnitelmamuutosvaihtoehtoja

Rakentamissuunnitelmat ovat olleet toistaiseksi hyvin hitaalla vaihteella. Nyt on kuitenkin löytynyt myytävänä viiden hehtaarin maatila hyvältä paikalta kohtuu hintaan, mutta vanhan talon ostaminen mietityttää. Talo näyttää päällisin puolin pinnoiltaan siistiltä ja huolletulta ja vanhasta navetastakin saisi kohtuullisella nikkaroinnilla tehtyä eläintensuojan. Talo on 30-luvulla rakennettu hirsitalo, mutta rakennus on tiiliverhoiltu laajennuksen yhteydessä. Lisäksi seinät ovat sisäpuolelta paneloitu, joten vanhaa hirsitalon tuntua ei paljon ole jäljellä. Ylä- ja alakerrassa olevat kylpyhuoneet oli talon isäntä laatoittanut kymmenisen vuotta sitten ja hänen mukaan vesieristeet on laattojen alla. Laatat ovat alakerran kylppäristä kuitenkin selvästi irroilleet ja kupruilleet, joten pieni remontti olisi paikallaan.

Remontointi ja pieni puuhastelu ei haittaa ollenkaan, osaamistakin onneksi löytyy läheltä, mutta tällähetkellä jännittää, mitä rakenteista voi remontoinnin yhteydessä löytyä. Viimepäivät ovatkin menneet tutustuessa sisäilmamittaustuotteisiin ja alkaa tuntua turhauttavalta, kun eri tavoista kartoittaa esimerkiksi homeongelmia löytyy hyvin ristiriitaisia tietoja.

Mutta mitkä olisivat vanhan rakennuksen remontoinnin hyvät ja huonot puolet verrattuna uuden talon rakentamiseen? Vanhaan taloon pääsisimme muuttamaan piakkoin ja remontoimaan kotia kiireettä huone kerrallaan. Uuteen taloon muuttoon olisi pitkä matka, varsinkin kun edes rakennusluvasta ei ole varmuutta haluamallemme rakennuspaikalle ja jos sinne ei saa rakentaa, sopivan tontin etsimiseen voi kestää vuosia. Vanhan talon pihapiiri on komea satavuotisine puineen, kun taas uuden talon ympäristön palautumiseen ja muovautumiseen kestäisi oma aikansa. Loppujen lopuksi en kuitenkaan ole mikään puutarha ihminen, joten minulle kelpaisi hyvin yksinkertainen piha, jossa kuitenkin olisi hyötykasvimaalle otollinen paikka.

Vanhalla tilalla on myös valmiina navetta, josta voisi remontoida hevosille pihaton makuuhallin. Rakennus taitaa olla kuitenkin sen verran pieni, että muille eläimille, kuten lampaille, vuohille ynnä muille, pitäisi rakentaa erillinen eläinsuoja. Vanhan rakennuksen kanssa joistakin ratkaisuista ja toimivuudesta saattaisi joutua tinkimään, kun taas uuden tallirakennuksen voi rakentaa suoraan helppohoitoiseksi, esteettömäksi ja eläinten hyvinvointia edistäväksi. Molemmilla tiloilla laitumet olisivat onneksi valmiina, vanhalla tilalla peltoa on noin hehtaarin enemmän.

Valintaan vaikuttaa myös lopullinen kustannusarvio ja asumisen aikana syntyvät kustannukset. Vanhan tilan saattaisi saada kohtuullisen halvalla ja pieneen pintaremonttiin ei välttämättä mene paljon rahaa – ellei niitä ikäviä yllätyksiä löydy. Vanhassa talossa lämmityskustannukset ovat aika korkeat ja huoltoremontteihin on varauduttava aina. Uudenkin talon saattaisi saada rakennettua kohtuullisen halvalla kun tekijöitä löytyy lähipiiristä ja materiaalivalinnoilla voi lopulliseen hintaan vaikuttaa suuresti.

Mutta eikai tässä muu auta kuin alkaa ottamaan taas asioista selvää ja lähtä kysymään viisaammilta, jotta kustannuslaskelmia ja rakennuspiirustuksia päästään suunnittelemaan ”oikeasti” – nämä Paint-suunnittelut alkaa riittää!

Haaveilin tällaisesta ristikkotalosta, mutta haaveista täytyy ehkä kustannussyistä luopua…

Koivumetsään, rintehelle, rakennamme majamme…

Mutta ennen rakentamisen aloittamista on hoidettava lupa-asiat kuntoon. Meillä se on lähtenyt suunnittelutarveratkaisuhakemuksen täyttämisestä ja naapureiden kuulemisesta, joiden lausunto tarvitaan liitteeksi. Hakemukseen tarvitaan myös lyhyt selvitys rakentamisen ympäristövaikutuksista. Rakentaminen ja rakennukset tuottavat maamme suurimmat päästöt, joten on ehkä ihan aiheellista, että mm. rakentamisen energiatehokkuuteen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Monesti muutoksia vain on tehty terveyden ja sisäilman kustannuksella…

Omien ja tulevan yrityksenkin arvojen kannalta on tärkeää, että rakentamisessa otetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman hyvin huomioon eko-, energia- ja resurssitehokkuus sekä ympäristön kuormittuvuus. Lisäksi rakennusmateriaaleissa ja –tuotteissa suositaan kierrätys- ja luonnonmateriaaleja. Rakennuksesta pyritään tekemään ekologisilta ominaisuuksiltaan mahdollisimman kestävä ja esteettisesti ympäristöönsä sopiva. Rakennuksessa otetaan huomioon tehokas ja toimiva tilan käyttö sekä muunneltavuus, jotta riski rakennuksen käyttämättä jäämiseen pienenee.

Ekotehokkuus tarkoittaa, että kun tehdään enemmän tavaroita ja palveluja, samalla tuotetaan vähemmän päästöjä ja saasteita. Energiatehokkuus taas tarkoittaa koko rakentamisen ja asumisen aikana minimoitavaa energian kulutusta. Resurssitehokkuuden lähtökohtana on käyttää maapallon resursseja kestävällä tavalla ja vähentää niiden ympäristövaikutuksia. Kaikki ovat tärkeitä ja kauniita ajatuksia, mutta aina valinnat eivät ole yksiselitteisiä.

Mutta mitä olen ajatellut niiden tarkoittavan meillä käytännössä? Haluaisimme keittiö-olohuone tilaan isot ikkunat eteläänpäin, mikä lisää luonnonvalon määrää ja lämpöä asunnossa. Toisaalta isojen ikkunoiden kautta myös haihtuu lämpöä. Haluaisimme ikkunaseinästä myös normaalia korkeamman, jolloin toki materiaali- ja energiakustannukset kasvavat. Toisaalta taas haluaisimme yksinkertaisen pohjaratkaisun, sillä se on kustannuksiltaan ja rakennettavuudeltaan helpompi. Kuutiomainen talo on myös lähtökohdiltaan energiatehokkaampi kuin monta siipeä ja erkkeriä sisältävä talo. Eli tilanne on monessa ”toisaalta, mutta toisaalta”.

Eri rakennusmateriaalien tuotantoon sitoutuu hyvin erilaisia määriä energiaa. Jossakin tapauksessa voi olla perusteltua valita paljon energiaa valmistuksen aikana kuluttava tuote, joka on kuitenkin hyvin pitkäikäinen. Toisessa tapauksessa lyhytikäinen, mutta helposti kierrätettävä tuote voi olla ekotehokas ratkaisu. Monet laitteet ja koneet voivat vähentää rakennuksen käytön aikaista energiankulutusta, mutta myös niiden valmistuksessa voi toisaalta kulua huomattava määrä energiaa ja ne maksavat usein myös ison tukun setelirahoja.

Käytön aikaisen energiankulutuksen ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa myös energian tuotantotavalla. Meillä lämmitysvaihtoehtona ekotehokas maalämpö alkaa kallistua sähkölämmityksen puolelle ja voisihan sitä myös aurinkoenergiaakin harkita. Tarkoituksena on myös sijoittaa keskeiselle paikalle varaava takka-leivinuuni yhdistelmä, johon on integroitu myös uuni helloineen. Tulisija lämmittää siis tunnelman lisäksi myös tilaa, jossa oleskellaan eniten.

Tilankäytöllä on siis merkitystä ja myös muunneltavuus eri elämänvaiheiden tarpeisiin on tärkeää. Ajatuksena on rakentaa ”loppuelämänkoti”, joten pohjaratkaisussa on huomioitava myös esteettömyys – ikinä kun ei tiedä miten äkkiäkin asiat voivat muuttua. Siksi suunnittelemme yhdessä tasossa olevaa kotia, vaikka olen haaveillut pitkään näköalatornista, jossa sijaitsisi makuuhuone ja ikkunat joka ilmansuuntaan. Mutta onhan prinsessa ruususen torni myös kustannuskysymys. Tällähetkellä suunnitteilla on myös parinkymmenen neliön harrastushuone, johon saamme biljardipöydän ja rummut, mutta huone on suunniteltava myös niin, että se voidaan tarvittaessa jakaa myös kahdeksi erilliseksi makuuhuoneeksi.

Mutta ennen kuin taas unelmointi lähtee aivan käsistä, on palauduttava nykyhetkeen ja hoidettava asia kerrallaan ja varauduttava myös siihen, ettei rakennuslupaa välttämättä edes saada kyseiselle alueelle. Lomakkeiden täyttöön siis, niin saadaan asiaa eteenpäin ->

Paint-luonnos ensimmäisestä ajatuksesta, 1½ kerroksisesta talosta