Kohti omavaraisuutta uuden harrastuksen muodossa

Kävin hiljattain jousiammunnan alkeiskurssilla päivittämässä ammuntatekniikkaa. Äkkiä huomasin pitkään tähtäilyn kuluttavan paljon energiaa ja huonontavan nopeasti suoritusta. Karistelin tähtäimen pois ja huomasin vaistolla ampumisen jäävän nopeasti lihasmuistiin ja lyhyemmän tähtäysajan vuoksi jaksoin ampua pidempiä sarjoja jäykemmällä jousella. Niinpä eilen tuli ostettua 30 paunan vastakaarivaistojousi, josta lapoja vaihtamalla saa myös metsästykseen soveltuvan jousen. Nyt vain hiomaan liikeratoja ja refleksejä metsästysvireeseen!

Metsästys on minulle vielä aika uusi harrastus ja tavoitteeni olisi tulevaisuudessa hyödyntää riistaa ruokavaliossa itse kasvatettavan ruuan lisäksi mahdollisimman paljon. Haluan myös oppia käyttämään saaliin hyödyksi mahdollisimman hyvin; valmistamaan mm. käyttötavaroita turkiksesta, luista, hampaista, sarvista ja höyhenistä. Haaveissani on myös päästä hevosella metsälle.

Tästä voikin jo päätellä, että arvostan suuresti perinteisiä metsästystapoja toki eettisiä metsästysohjeita noudattaen. Haluan sisäistää sen vanhan tietotaidon, joka saattaa myös olla vaarassa unohtua metsästyksenkin teknologistuessa. Lisäksi minua kiehtoo suomalainen muinaisuskonto, joka vielä näinä päivinäkin näkyy metsästyskulttuurissa ja jonka toivon myös säilyvän osana sitä, vaikka maahisiin ei enää uskotakkaan.

Harjoittelua kesällä 2013

Koivumetsään, rintehelle, rakennamme majamme…

Mutta ennen rakentamisen aloittamista on hoidettava lupa-asiat kuntoon. Meillä se on lähtenyt suunnittelutarveratkaisuhakemuksen täyttämisestä ja naapureiden kuulemisesta, joiden lausunto tarvitaan liitteeksi. Hakemukseen tarvitaan myös lyhyt selvitys rakentamisen ympäristövaikutuksista. Rakentaminen ja rakennukset tuottavat maamme suurimmat päästöt, joten on ehkä ihan aiheellista, että mm. rakentamisen energiatehokkuuteen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Monesti muutoksia vain on tehty terveyden ja sisäilman kustannuksella…

Omien ja tulevan yrityksenkin arvojen kannalta on tärkeää, että rakentamisessa otetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman hyvin huomioon eko-, energia- ja resurssitehokkuus sekä ympäristön kuormittuvuus. Lisäksi rakennusmateriaaleissa ja –tuotteissa suositaan kierrätys- ja luonnonmateriaaleja. Rakennuksesta pyritään tekemään ekologisilta ominaisuuksiltaan mahdollisimman kestävä ja esteettisesti ympäristöönsä sopiva. Rakennuksessa otetaan huomioon tehokas ja toimiva tilan käyttö sekä muunneltavuus, jotta riski rakennuksen käyttämättä jäämiseen pienenee.

Ekotehokkuus tarkoittaa, että kun tehdään enemmän tavaroita ja palveluja, samalla tuotetaan vähemmän päästöjä ja saasteita. Energiatehokkuus taas tarkoittaa koko rakentamisen ja asumisen aikana minimoitavaa energian kulutusta. Resurssitehokkuuden lähtökohtana on käyttää maapallon resursseja kestävällä tavalla ja vähentää niiden ympäristövaikutuksia. Kaikki ovat tärkeitä ja kauniita ajatuksia, mutta aina valinnat eivät ole yksiselitteisiä.

Mutta mitä olen ajatellut niiden tarkoittavan meillä käytännössä? Haluaisimme keittiö-olohuone tilaan isot ikkunat eteläänpäin, mikä lisää luonnonvalon määrää ja lämpöä asunnossa. Toisaalta isojen ikkunoiden kautta myös haihtuu lämpöä. Haluaisimme ikkunaseinästä myös normaalia korkeamman, jolloin toki materiaali- ja energiakustannukset kasvavat. Toisaalta taas haluaisimme yksinkertaisen pohjaratkaisun, sillä se on kustannuksiltaan ja rakennettavuudeltaan helpompi. Kuutiomainen talo on myös lähtökohdiltaan energiatehokkaampi kuin monta siipeä ja erkkeriä sisältävä talo. Eli tilanne on monessa ”toisaalta, mutta toisaalta”.

Eri rakennusmateriaalien tuotantoon sitoutuu hyvin erilaisia määriä energiaa. Jossakin tapauksessa voi olla perusteltua valita paljon energiaa valmistuksen aikana kuluttava tuote, joka on kuitenkin hyvin pitkäikäinen. Toisessa tapauksessa lyhytikäinen, mutta helposti kierrätettävä tuote voi olla ekotehokas ratkaisu. Monet laitteet ja koneet voivat vähentää rakennuksen käytön aikaista energiankulutusta, mutta myös niiden valmistuksessa voi toisaalta kulua huomattava määrä energiaa ja ne maksavat usein myös ison tukun setelirahoja.

Käytön aikaisen energiankulutuksen ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa myös energian tuotantotavalla. Meillä lämmitysvaihtoehtona ekotehokas maalämpö alkaa kallistua sähkölämmityksen puolelle ja voisihan sitä myös aurinkoenergiaakin harkita. Tarkoituksena on myös sijoittaa keskeiselle paikalle varaava takka-leivinuuni yhdistelmä, johon on integroitu myös uuni helloineen. Tulisija lämmittää siis tunnelman lisäksi myös tilaa, jossa oleskellaan eniten.

Tilankäytöllä on siis merkitystä ja myös muunneltavuus eri elämänvaiheiden tarpeisiin on tärkeää. Ajatuksena on rakentaa ”loppuelämänkoti”, joten pohjaratkaisussa on huomioitava myös esteettömyys – ikinä kun ei tiedä miten äkkiäkin asiat voivat muuttua. Siksi suunnittelemme yhdessä tasossa olevaa kotia, vaikka olen haaveillut pitkään näköalatornista, jossa sijaitsisi makuuhuone ja ikkunat joka ilmansuuntaan. Mutta onhan prinsessa ruususen torni myös kustannuskysymys. Tällähetkellä suunnitteilla on myös parinkymmenen neliön harrastushuone, johon saamme biljardipöydän ja rummut, mutta huone on suunniteltava myös niin, että se voidaan tarvittaessa jakaa myös kahdeksi erilliseksi makuuhuoneeksi.

Mutta ennen kuin taas unelmointi lähtee aivan käsistä, on palauduttava nykyhetkeen ja hoidettava asia kerrallaan ja varauduttava myös siihen, ettei rakennuslupaa välttämättä edes saada kyseiselle alueelle. Lomakkeiden täyttöön siis, niin saadaan asiaa eteenpäin ->

Paint-luonnos ensimmäisestä ajatuksesta, 1½ kerroksisesta talosta

Tahto tiensä raivaa

Sanotaan, että jos unelmansa uskaltaa sanoa ääneen niin ne tuppaa toteutumaan. Itse sorrun liian usein unelmoimaan ajatuksissani, jolloin konkreettinen tekeminen jää vähemmälle. Unelmien saavuttamiseen tarvitaan suunnitelmia ja välitavoitteita, joten niidenkin ylös kirjaaminen saattaisi kaltaistani haaveilijaa auttaa.

Ensimmäisen konkreettisen askeleen kohti unelmaa otin tammikuussa 2014 kun hakeuduin opiskelemaan hevospainotteista koulutusta. Vaihdoin kiireisen ja stressaavan työtahdin metsäekologian opiskeluun ja eläinten avulla hyvinvoinnin tuottamiseen. Vaikka vuosi sitten vielä surkuttelin sitä, etten voi allergioideni vuoksi työskennellä eläinalalla, tunnen nyt olevani henkisesti ja fyysisesti paremmassa kunnossa kuin koskaan. Olen elävä tutkimustulos siitä mitä luonnossa ja eläinten kanssa tekeminen saa aikaan passiivista toimistotyötä tekevässä ihmisessä.

Tavoitteenani on aina ollut olla mahdollisimman riippumaton ja vapaa. Merkitys on vain muuttunut vuosien saatossa; kuusitoistakesäisenä se tarkoitti kotoa pois muuttoa ja taloudellista riippumattomuutta vanhemmista. Nyt riippumattomuus merkitsee minulle mahdollisimman omavaraista elämää ja vapautta liikkua luonnossa eläinten kanssa. Ja koska raha on välttämätön paha unelmaa kohti kulkiessani, haluan tehdä työkseni asioita, jotka tekevät minutkin onnelliseksi. Miten unelmansa voi saavuttaa? Niin kuin rakas anoppini tapaa sanoa: Tahto tiensä raivaa.

Uskaltauduin kirjaamaan unelmani myös suunnitelmaksi, nähtäväksi jää auttaako se unelmien toteutumisessa…